Talvesta kevääseen

Talven touhut vaihtuvat kevään kirmailuihin. Kaikkea on taas puuhattu.

Sellalla oli helmikuussa tärkeä työpäivä oppimisinnon ja ympäristön siisteyden ylläpidossa.

Uurastus palkittiin illalla uinnilla.

Sella vietti helmikuun lopussa 9-vuotissynttäripäiväänsä mieluisissa merkeissä. Kakkua, pallo ja kierimistä, mitä sitä muuta koira kaipaakaan merkkipäivänään.

Hiihtoloma hiihdeltiin Ylläksen koiraladuilla. Lunta olikin ikävä! Matkalla taukojumppa tuli tarpeeseen. Lapin luonnossa poluilla oli pysyttävä, ettei uponnut. Tosin välillä oli hauska myös taklata kaveri hankeen.

Kevään aikana koppailutaidot karttuvat!

macarena

Tämän vuoden puolella on tullut huomattua kerran jos toisenkin, ettei kisaaminen ole aina kivaa. Mutta kun uskaltaa mielessään luopua jostakin, vaan ei luovuttaa, niin voikin saada korjaussarjan mielentilaan aikaiseksi ja alkaa taas nauttia koko touhusta.

Helinin kisakiemuroita ratkomassa helmikuun alussa. 

Vaikeuksien kautta voittoon, valoa tunnelin päässä... miten sen nyt tahtookaan sanoa. Muutama viimeisin kisapäivä on ollut enemmän kuin onnistunut!

Kotikisoissa pitkästä aikaa saatiin ratasuoritus, jossa ei yhteistyö olisi voinut olla parempaa! Maalissa oli enemmän kuin voittajafiilis.  Huonoille ei myöskään hävitty ja kanssakisaajien kannustus lämmitti kyllä tuona päivänä mieltä erityisesti. Agilityssa pääsee kyllä kokemaan urheiluhenkeä parhaimmillaan!

Toinenkin Anne Viitasen rata oli meille oikein passeli, harmittava huolimattomuus A:n alastulolla on vaan nyt jokusen kerran kisasuorituksissa kostautunut.

Viimeisellä hyppyradalla sain kerrankin suuni suunnittelematta auki oikeassa kohtaa, kun Hilpi meinasi ennen aikojaan irrota maaliin. Tämä palkittiin voitolla ja hyppysertillä! Hypärit sopivat kyllä meille paremmin, kun niillä ei rytmi katkea kontakteilla. Seuraavana treenitavoitteena onkin saada kontaktit taas vauhdikkaan varmoiksi radan osiksi. 

Kontaktireenien kautta seuraaviin kisoihin.  

Hyppyradalla lämmiteltiin ja oli paikka paikoin hyvää liikettä! Agiradan otin episrata-ajatuksella, että kunhan kontaktit otetaan kunnolla. No kyllähän ne otettiin, vaikkei niin vauhdikkaasti  ja varmasti kuin osaamista olisi. Näköjään kuitenkin se mikä kontakteilla hävitään, käännöksissä voitetaan. Hilpi oli tällä radalla voittamaton!

Nyt kepein kontakti- ja keppitreeniajatuksin eteenpäin!

Köyden varassa, kisaamassa ja treenaamassa

Köysirekvisiitalla varustettuja viikon takaisia kuvia jo niin ihanan keväisten hankien keskellä. On ne niin hupsuja ilmeineen.

Viikko sitten kaahaajaksi ryhtynyt Hilpi pääsi taasen kisaradoille kotikisoissa Jalosen Karin radoilla. Pari suurimmaksi osaksi ehjää rataa ja yksi kaahotushypäri suoritettiin valitettavasti ilman kellotettuja aikoja. Kas kummaa, kaikki virheet tulivat siitä, kun ohjaaja myöhässä. Ja tuo putki-puomierottelu... Hilpillä on hyvä mutta lyhyt muisti :) Mutta kyllä Hilpin uudenlainen itseluottamus kisaradoilla mieltä lämmittää, täytyy vaan itse ruveta ohjaamaan ja ennen kaikkea suunnittelemaan ohjauksia paremmin. Ohjaajan rataantutustumisen virtuaalikoira on ihan liian hidas. Elävää kuvaa kisoista on messenger-laatuisena parin radan verran.

Kotiläksynä meillä oli viime treeneistä vippaus (kuulostaapa tutulta, ihan kuin oltaisiin ennenkin näitä tahkottu ilman mainittavaa tulosta...). Yksittäisenä harjoituksena ajoitus ja liikesuunta on siinä tosi haastavaa, mutta radan osana se alkaa jo sujua liikkeen mukana paremmin. Kehittelin radanpätkän, missä pystyi myös treenaamaan viskileikkausta, sillä se me halutaan ehdottomasti mukaan kisaradallekin jatkossa.

Sella treenaili tänään lähinnä rallytokoa. Meillä on kisat buukattuna ja nyt täytyisi pikkuhiljaa treenikuuri saada käyntiin, että rohjetaan ja kehdataan kisoihin mennä. Vähän kuutamolla se on valeraskautensa kanssa tällä hetkellä, mutta ei nyt ihan toivotonta ollut avoimen luokan kylttien testailukaan. Päivittäistä takapäätreeniä nyt vain, niin ehkä se siitä taas lähtee sujumaan :)

Eikä sovi tietenkään unohtaa Sella-neidin syntymäpäiväjuhlintaa! Täydet kahdeksan vuotta kasassa, mutta vielä malttaa poseerata kakun kanssa. Onneksi kuvassa ei näy äänet, sillä melkoisen kärsimättömän uikutuksen kanssa kuvia räiskittiin :)

Synttärityttö

Hilpi on jo kolmevuotias! Onnea rakkaalle huippuhauvalle! Posti toi oikein osuvan kortin sankarille:

Synttärilahjaksi käytiin tänään Stenbergin Heinin koulutuksessa Takkulassa. Olipa huippukivat treenit! Radalla muisteltiin muun muassa tuplasylkkäriä (18,19), flippiä (22,23) kuin japanilaistakin (28-29). Hilpi oli eripätevä!

Talvitouhuja ja synttärijuhlintaa

Sääherra on ollut suosiollisella päällä aina välillä ja sehän me ollaan hyödynnetty mitenkäs muutenkaan kuin ulkoilemalla paljon. Vielä viime viikolla oli lähijärvemme jääkin siinä kunnossa, että päästiin tekemään muutama retki suksilla vastarannalle nuotiopaikalle. Hankikanto on niin huippua!

 

Välirapsutukset

Sella täytti tänään vuosia (7!) ja varsinaiset juhlat pidettiin jo eilen, kun tytöt pääsivät pitkästä aikaa Juju-kaverin kanssa juoksemaan lomapäivänä. Hilpillä ja Jujulla leikit luistivat tällä kertaa enemmän kuin hyvin ja menoa ja meininkiä riitti lasten ja koirien touhuillessa, Sella lähinnä nautiskeli pilkahtelevasta auringosta ja leppoisasta olotilasta. Innostuipas se ikääntymisen kunniaksi oikein poseeraamaan kamerallekin :) Kuvia on, yllätys yllätys, paljon tästä mukavasta retkestä.

Nautiskelija.

Oottakaa mua!

 

Mitäköhän elämänpolut vielä tuokaan tullessaan?

Kilpikonna

Siis etkö sä huomaa mua?

Nipistän!

Juju antaa jo Hilpille hyvän vastuksen juoksunopeudessa :)

Meillä on niin kivaa!

Kaikki ei aina ota poseeraamista niin vakavasti, vaikka on tuulikonekin käytössä!

Tampereen tytöt.

Päästäänkö tätä saarta tutkimaan?

Kevään tuoksuja.

Kaunis ja lassienlempeä Juju, Koiruuksien Helmi Nauha.

Sella seitsemän vuotta.

Kaveruutta voi osoittaa monella tavalla.

Varsinaisena synttäripäivänä Sellaa hemmoteltiin kakulla ja postissa tulleella paketilla mummolasta. Kortin teksti oli oikein synttärisankaria kuvaava: Tähän asti elämä on ollut alkulämmittelyä. Nyt se sitten oikeasti alkaa. Sellan kanssa yhteiset parhaat hetket voivat hyvinkin olla vielä edessäpäin, joskin niitä on jo koettukin paljon. Ainakaan sen leppoisalla elämänasenteella ei aikaa mene hukkaan ikäviin asioihin, voidaan siis keskittyä elämästä nauttimiseen jatkossakin. Synttäripäivä oli onneksi jatkunutkin mukavissa merkeissä ystävien ympäröimänä, kun omistajien pitkään poissa ollessa tytöt olivat saaneet lenkkiseuraa Tildasta. Onni on hyvät ystävät <3

Hyvään ystävään voi aina luottaa ja nojata.

Mitä enemmän kynttilöitä sitä valoisampi juhlapäivä.

Paljon onnea elämäni ensimmäiselle ikiomalle koiralle, maailman kilteimmälle Sellalle!