Tiistaina oli sitten aksan vuoro pitkästä aikaa. Hellepäivä ei taaskaan Sellan vauhtia pidellyt. Yksittäisissä putkenhakuharjoituksissa koiruus vähän hyytyi jo loppuvaiheessa, mutta pidemmissä pätkissä huomaa sen jo palkkautuvan kivasti pelkästä tekemisestä. Erittäin vaikea keppikulmakin sujui meiltä muutaman kokeilun jälkeen pakkovalssi-ohjauksella aplodien arvoisesti. Tosin tänään oli muuten vauhtia osittain mukana enemmän kuin malttia ja järkeä. Kontaktit paukutettiin sellaista vauhtia, ettei pysäytyksistä juuri tietoakaan. Sella tarjosikin myös sydämen tykytyksiä kaikille paikalla olleille komapasteltuaan ensin A:n ylösmenolla ja pudoten sitten sen harjalta naama edellä alas asti. Urheasti hiekkaa sylkien se kuitenkin halusi vielä suorittaa seuraavana olleen rekaankin, asennetta löytyy! Nyt näyttää siltä, että selvittiin säikähdyksellä, hampaat on kaikki suussa tallella ja jalat toimivat levonkin jälkeen. Leuka olikin jo valmiiksi ruvella viime viikon kommelluksesta :P Viikon sisään kaksi rähmälleen menoa on kyllä epätavallista ja huonoa tuuria. Sella ei kuitenkaan epäröinyt suorittaa A:ta tapahtuman jälkeen uudestaan himmailematta, onneksi se ei ole liian pehmeä otus! Tänään käytiin ottamassa vielä A:ta muutaman kerran, pysäytys oli edelleen hankalaa, joten targetti on vaan maltettava pitää siellä nyt treenatessa, jotta siihen saataisiin jotain tolkkua. Saas nähdä kuinka ensi viikon kisoissa käy :P
Tänään tehtiin yksi rallytokopätkä, mikä meni kyllä ihan huippuvireellä (koira oli selvästi nälkäinen pienen aamupalan jäljiltä :)). Tehtiin myös muutama noutoharjoitus, missä myös vauhti oli superkiva, vaikka luovutuksesta ei vielä voida puhuakaan. Ennen treenejä tehty uintireissu selvästi tarjosi lisää virtaa hellepäivään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti