 |
| Katso Hilpi, näin esitetään kuollutta! |
 |
| Mitäköhän tuolta jään alta mahtaa löytyä? |
 |
| Mitäs sanot ipana, jos tämä meneekin näin korkealle? |
 |
| Pikkuvaanija |
Sellan kanssa kisattiin tänään 5 kuukauden kisatauon jälkeen Jalosen Karin radoilla Best In -areenalla. Lämmitellessä koira tuntui varsin vetämättömältä, mutta ekalla radalla pysyi palikat suurin piirtein kasassa ja saatiin kisakirja korkattua myös kolmosluokan merkinnällä! Tokat kolmosluokan kisat ja eka nolla - ei hassumpaa tällaisille harrastelijoille. Hyvä Sella! Toki radalta löytyi paljon parannettavaa, kuten älyhidas pujottelu (kepit johtivat suoraan seinään, tätä siis treenattava!) ja eivät ne kontaktitkaan nyt ihan niin pitäneet, vaikka toki niissä oli nyt vauhtia. Ja se lähdön varastus, mikä toistui molemmilla radoilla, huoh. Mutta hyvä mieli silti tuli, kenties jotakin edistystä on syksyn aikana kuitenkin tapahtunut!
Toinen rata meni turhankin rennolla otteella, minulle sopii kyllä paljon paremmin pikkuinen jännitys. Taas lähtövarastus sotki ohjaussuunnitelmat alkuunsa ja hylly kolmannella esteellä. Kontaktitkin menivät tällä radalla aivan vallattomasti, kun olin niin löysä ohjauksessa ja käskytyksessä. Jos radalla jotakin hyvää oli, niin kaikki kolme niistokohtaa onnistui tosi hyvin, vaikka rimat olivatkin 65.
Lähtöjä pitäisi mennä treenaamaan epiksiin.
Hilpin kanssa on myös jotakin ihan pientä harjoiteltu viime päivinä. Kontaktiharjoituksia on tehty päivittäin ja pikkuhiljaa pentu alkaa jo hoksata, että namin saa vasta kun muistaa katsoa silmiin. Myös istu-käsky on jo jotenkin hanskassa, papi opetti :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti