Alkuvuodesta käytiin läpivalaisussa ja Hilpin luusto todettiin kaikkinensa terveeksi, mikä oli tietysti mahtavaa kuulla harrastuskoiran omistajana. Tuo onkin ainut reissu, mitä eläinlääkärille on tarvinut tehdä sitten penturokotusten. Voi kuinka kiitollinen saankaan olla, että koira on viettänyt kaksi ensimmäistä vuottaan täysin terveenä. Toivottavasti tulevatkin vuodet ovat yhtä hyviä tämän asian suhteen.
Kulunut vuosi on myös tehnyt tästä kaksikosta aina vaan läheisemmän toisilleen. Sella ja Hilpi ovat toistensa parhaat kaverit, onnellinen on se koira, jolla on paras kaveri aina rinnalla :)
Kun Hilpi oli vuosi ja muutama kuukausi päälle, aloitettiin myös paljon odotettu keppiharjoittelu Susan Garrettin 2by2-tekniikalla. Sinnikkyyttä tässä tarvittiin, mutta tehty työ on teettänyt tulosta ja Hilpi rakastaa pujottelua(kin).
 |
| kuva (c) Keyword |
Kun kaikki esteet alkoi olla hanskassa, tuli myös kisauran aloitus ajankohtaiseksi ajatukseksi. Ennen virallisia lämmiteltiin heinäkuussa agirodussa omalla sisarusjoukkueella, hauskaa!
 |
| kuva (c) Keyword |
Ensimmäisiin virallisiin kisoihin uskaltauduttiin Hattulassa elokuun lopussa. Loppuvuodesta on testailtu sitten ykkösten ratoja aina silloin tällöin ja onpa kisakirjakin jo korkattu lokakuussa ekalla nollaradalla. Hilpin kanssa kisaaminen on ihan mahtavaa, se tekee parhaansa aina. Vauhtia ja kropan käyttötaitoa siltä ei ainakaan puutu, vapiskaa bordercolliet kun tämä nahka kääntyy ja kiitää :)!
Tämänhetkisestä agilityilosta voidaan kyllä kiittää mahtavia kouluttajia. Vuoden aikana on saatu loisto-oppeja niin Takkujen omilta taitureilta kuin maan ja, ei ehkä ole liioiteltua sanoa, maailman parhaimmilta agilitykouluttajilta Jänesniemeltä ja Leinoselta ja muilta heidän seuraajiltaan. Hilpiä voisi kutsua agilityssä puhdasveriseksi OMD-koiraksi, sillä tällä ideologialla harjoittelu on sopinut sille täydellisesti.
Kesäkuussa Hilpi pääsi myös näytelmiin ensimmäistä kertaa nuorten luokkaan ja täytti odotukset sielläkin laatuarvostelulla erittäin hyvä. Eipä jää harrastusvalioituminen ainakaan näyttelytuloksesta kiinni! Ja sitä paitsi Hilpi tykkää esiintyä, joten voidaan me kehässä pyörähtää tulevaisuudessakin sopivan tilaisuuden tullen.
 |
| kuva (c) Keyword |
Kesän 2014 suurta riemua koettiin myös siitä, että Hilpi oppi vihdoin vapaaehtoisesti uimaan :)
Kohokohtia on myös olleet kaikki kohtaamiset kivojen kavereiden kanssa. Hilpi ei ole mikään suuren ystäväpiirin haalija, mutta onnellinen hyvistä juoksukavereista ja kilteistä tutuista koirista.
 |
| Kyllä mä näistä mun sisaruksistakin ihan tykkään. (kuva (c) Keyword) |
 |
| Jujun kanssa me juostaan aina ihan sata lasissa. |
 |
| Lilyn ja Gabbyn kanssa meillä on tällainen oma neljän koiran jengi. |
 |
| Tilda on mun paras retuutuskaveri, siitä saa kiinni niin helposti! |
Loppuvodesta Hilpi on saanut myös entistä mukavammat puitteet arjelleen, kun muutettiin lähemmäs metsiä. Kotiutuminen on tytöillä vienyt aikansa, mutta nyt uudessa kodissa viihdytään jo hyvin. Ja lenkeillä vielä paremmin, kun on tilaa ja rauhaa liikkua.
Meillä on ollut kyllä niin kiva vuosi taas takana. Hilpi on huipputyyppi, kakkunsa ansainnut :)
 |
| Kiva mamma kun askartelit mulle tän lahjan, vaikka se kestikin ehjänä vain yhdet treenit. |
 |
| Mahtuiskohan tää suuhun kerralla, niin ei tarvis muille jättää? |
Vielä lenkin lomassa otetut synttäriposeeraukset:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti