Takaisin treenikentille

Hiljaiseloa agilityn treenaamisesta on vietetty jonkin aikaa, mutta nyt ollaan taas päästy takaisin tekemisen äärelle uudella innolla ja motivaatiolla. Viikko sitten lämmiteltiin esteosaamistreeneillä ja aikas kivasti Hilpi muun muassa osaa jo kontaktiputkierottelun, ja jos ennen taukoa kepeillä oli varmuus vähän hukassa, niin nyt ne ovat olleet lähes maagiset :) Testailtua tuli kunnon vedätyksiä ja leijeröintejä ja kaikki sujuivat yli odotusten ja vauhdilla.  Hyvillä mielin siis suunnattiin perjantaina kohti Kaarinaa ja Jänesniemen yksärituntia.

Elinalla oli ihan huippukiva rata odottamassa, pitkiä estevälejä koiralle liideltäväksi ja ohjaajalle hanskattavaksi. Jälleen kerran treenattiin ohjaajan rohkeutta liikkua ja irrottaa koira ajoissa. Oma vuoro menee hurjan nopeasti jaetulla yksärillä ja ehkä turhankin paljon meni tällä kertaa aikaa ohjaajan sähläämiseen ja lelusta irrottamiseen (Hilpi oli jokseenkin innokas, vaan ei onneksi juurikaan ylivireinen). Mutta ehdittiin tehdä väliä 1-21, loput jäivät odottamaan omia treenejä. Radasta päällimmäisenä jäi mieleen toimivina ohjausratkaisuina esteelle 5 tuplasylkkäri ja esteelle 12 poispäinkäännös, joka käänsi kyllä kivasti kepeille. Putkijarrun opetteluun saatiin vinkit kotiläksyksi, Hilpille pitää saada varmaksi tietoisuus siitä, että putkijarrumerkki ei tarkoita hidastamista vaan putken jälkeen välitöntä kääntymistä ohjaajaa kohti.

Sunnuntaina oltiin myös omissa viikkotreeneissä ensin treenaamassa sivuirrotuksia (lisää kotiläksyjä, jee :)) ja sitten treenattiin alla olevaa rataa:

(c) Lotta Kokkila

Ihan nollaratatreeninä ei tätä saatu läpi vedettyä, sillä ohjaaja kärsi ajoitusongelmista 10-11-12-välillä, mutta kylläpä vaan 10 estettä putkeenkin suoriutumisesta voi olla jo iloinen. Ja treenin jälkeen rohkenin huokaista, että eipä tullut kertaakaan ali 60 rimoista, vaikka tiukkoja takaakiertojakin treenattiin eikä rimoja muutenkaan tullut alas viikonlopun treeneissä kuin satunnaisesti. Tarpeeksi pitkillä esteväleillä Hilpi malttaa keskittyä rimoihin, vaikka vauhti kiihtyykin entisestään välimatkojen myötä, tarvinnee siis hakea tätä kautta varmuutta niiden pitämiseen jatkossakin treeneissä. Parasta viikon treeneissä on ollut se, että oma huippuagilitaaja Hilpini on tehnyt paluun hormonihömpötyksistään ja tähän kohtaan ei voisi paremmin sopia taustamusiikiksi this girl is on fire ;)

Myös orastavaa tokopuuhastelua ollaan tehty tässä agilityn oltua pikkutauolla. Puuhastelua todella, minkä seurauksena varasin tokoyksärin maaliskuun lopulle, jotta saataisiin tämä toko-ohjaaja ruotuun. Mutta tehtiin mitä hyvänsä, niin Hilpin asennetta ei voi kyllä moittia. Videolla on pätkä sen elämän toisista merkkitreeneistä, voi miten sen heiluva häntä ja täpäkkänä olo saavat hymyn huulille. Merkki taitaa tosin olla uusilla tokosäännöillä hieman uhanalainen liike, mutta hauska tarjoamistemppu joka tapauksessa.

 

Ja jos puhutaan hauskanpidosta, niin eilen päädyttiin iltalenkillä Maijun ja Tildan kanssa oikein koirien satumaahan. Tampereen keskustan valot johdattivat meidät leikkipuistoon, jossa oli kyllä koirille (ja kai lapsillekin ;)) jos jonkinlaista kiipeily-ja tasapainottelutemppua ja -alustaa tarjottavaksi. Testailtiin myös maantasossa olevalla trampoliinilla pomppimista, josta ei tytöt olleet moksiskaan ja löydettiin neideille arvoisensa poseerauspaikka. Täällä paikassa on kyllä vierailtava toistamiseenkin yhtä yksityisen tilaisuuden tullen, sellaiset ilohepulit se sai aikaan jokaisessa. Niin se vain on, että koirilla ja lapsilla on monesti jaetut kiinnostuksen kohteet ja ilot. Älkööt tiukkapipoiset puistovahdit säikähtäkö, olimme oikein asiallisia vieraita jättämättä jälkiä itsestämme :).

Prinsessat

Tilda ja Tildan enkelit :)