Sivut

tiistai 8. lokakuuta 2013

Energiaa syksyyn auringosta ja pentuesisaruksista

Viime päivinä on päästy nauttimaan mitä ihanimmista syyssäistä. Metsäretkiä on tullut tehtyä useampia niin Hervantaan kuin Haralanharjulle. Ihana aurinko!

Suolijärven polkujen varsilta:




Sella on ihan timanttia :)


Ja kännykkäpotretit Haralanharjulta Kangasalta:



Kuluneen viikon ehdoton kohokohta oli matka Siuntioon Hilpin synnyinseuduille tapaamaan siskoa ja veljeä. Keyword-kokoontumisajot olivat kyllä huippuhauskat, Tenhon, Ginin ja Hilpin muodostama trio on kyllä aika mahtava. Kymmenkuiset kaverit juoksivat minkä jaloistaan pääsivät, poseerasivat kameralle hienosti, tokoilivat keskittyneesti pitkän tunnin ja vielä löysivät esineitäkin metsästä. Näistä kavereista ei kyllä potkua puutu! Reissusta saatiin muistoksi myös ihania kuvia, näistä tulee niin hyvä mieli (kuvaajana Timo Vallius, joukossa muutama oma kuva).


Silakka-Hilpi, sukua whippetille?


Ottakaa kiinni jos saatte!


Kieli poskella mennään!



Tyypeillä on aika kivaa.



Otetaan veljestä mittaa...

Tokokoulutus oli myös tosi kiva ja tuli kyllä tarpeeseen. Hilpistä saisi kyllä oikein pätevän tokokoiran, sillä riittää motivaatiota ja moottoria kaikenlaiseen tekemiseen. Ehdittiin käydä koulutuksessa läpi melkein kaikkien alokasluokan liikkeiden alkeita ja vähän avointakin. Ohjaaja oli taas yllättäin vähän ongelmissa palkkauksiensa kanssa (ajoitus, sijainti), mutta kunhan saisi nämä jutut kuntoon, niin päästäisiin kivasti alkuun näillä ideoilla. 


 Ohjaaja yrittää kuunnella oikein tarkasti, jotta oppisi jotakin :)



 Hilpin virettä on helppo pitää yllä, irrotuksen kanssa välillä on vähän tottelemattomuutta :)


Perusasentoa pitäisi nyt lähteä työstämään huolella. Toistaiseksi ainakin Hiipu tulee sivulle takaa kiertäen, se kun on siitä niin hauskaa. Tämä helposti vetää asentoa vinompaan, mutta katsotaan, jospa vasemmasta kädestä ja koiran vaemmalta puolelta tuleva palkka auttaisi suoruuteen.


 Seuraamispaikkaa treenailtiin imuttamalla, nami maistuu kyllä.


Noudon alkeita tehtiin lelulla. Vauhtia tästä liikkeestä ei puutu ainakaan, palautusosoitekin on aina oikea.





Hilpin bravuuri on liikkeestä maahanmeno,se on alunperin opetettu kosketuskepillä ja siksi se on varmaan niin kiva juttu. Palkkauksen oikea-aikaisuuteen pitäisi keskittyä, Hilpi kun menee maahan nopeasti ja nousee sieltä myös yhtä nopeasti :)


Tehtiin myös Hilpin eka tokoluoksetulo, ilman loppuasentoa kylläkin. Valitsin nyt käskyksi tänne ja se saa tarkoittaa eteentuloa, joita ruvetaan nyt harjoittelemaan.

Lepotauon jälkeen suunnattiin vielä lähimetsään esineruutua tekemään. Hilpi löysi kyllä oman rottansa ja toisella kerralla ei enää edes epäröinyt sen tuomisessakaan. Olisi kyllä hurjan hauskaa harrastella kaikenlaista tuon elohiiren kanssa, jos vain aika riittäisi. Tehdään nyt sen mukaan, mitä ehditään ja mikä tuntuu kivalta.

Hilpi, Tenho ja Gini

Hilpi 10 kk


Vaikka reissussa oli kivaa, niin Sellaa taisi olla ja hiukan ikävä.


Tapahtumarikas päivä teki kyllä tehtävänsä ja eilinen meni Hilpillä vielä aika pitkälti torkkuessa, mitä nyt yksi valokuvakehys sai hieman hammasta päivän aikana. Tänä aamuna tiesin kuitenkin energiaa taas piisaavan, mutta seuraavanlaisella varustelulla saatiin päivän touhukiintiö täytettyä ilman tihutöitä (aamut menevät oikein rattoisasti näitä täytellessä ja levitellessä):


On tuo Hilpi vaan kaikkinensa niin mainio tapaus, eipä ole tarvinnut koskaan katua sen hankintaa. Ja Sellakin tuntuu tykkäävän, niin mikäs sen parempaa :) Nyt sadetakit päälle ja lätäköihin loikkimaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti