Sivut

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Hilpi 16 viikkoa!

Hiippana sen kun kasvaa kasvamistaan. Omaan silmään se näyttää kyllä jo aika sievältä neitoselta. Ja sen paimenkoiramaiset liikkeet ovat kyllä ihanaa katsottavaa, se tuntuu hanskaavan kroppansa tosi hyvin jo tuon ikäiseksi. Hilpillä on tällä hetkellä ekaluokkalaisen hymy, eli etuhampaat ovat irronneet, ja huomenna mennäänkin hakemaan jo vahvisterokotekin. Kylläpä aika juoksee. Tänään käytiin vähän ottamassa kuvia "merkkipäivänä". Sattuipa vielä niin mukavasti, että samaan aikaan jäälle sattui naapurin Diiva-collie, 5kk,  ja pentusilla olikin hauskaa keskenään.






Maata näkyvissä!




Suloinen Hilpi 4 kk

Seisomisen malttamisessa on jo tapahtunut pientä edistystä, vielä kun neiti tietäisi, mihin takajalat laittaisi :)



Kokoero ei enää ole niin kovin suuri.

Kaverukset Sella ja Hilpi ovat jatkaneet ystävyytensä kehittämistä ja tällä viikolla on myös nähty jo painimatsejakin. Sella on näissä leikeissä tapansa mukaisesti katollaan ja potkii vinhasti, se on kyllä ainainen pentu :)


Sella päätti myös samalla lenkillä kesken painien lähteä kaloja narraamaan. Pilkkiminen ei vaan ihan onnistunut tassukairauksella :)



Kuten on ehkä jo aikaisemminkin tullut todettua, ei Sellan kanssa kannata ottaa mitään kovin vakavasti. Se tuli taas todistettua sunnuntain kisareissulla Janakkalaan. Mujusen radat olisivat sopineet meille mielestäni enemmän kuin hyvin, mutta tuloksena oli silti lähes täysi floppi - Sellaa ei oikein napannut koko touhu ja tuloksena 3 x hyl. Näin tämä tuntuu aina sen kanssa menevän - kisoista on  tuloksena joko yllätysonnistuminen tai täysi katastrofi.  Jos se olisi yrittänyt edes puoliakaan siitä, mitä se treeneissä tekee, olisi tulos voinut olla aivan toinen. Jos nyt jotain positiivista taas pitää hakea, niin ainakin se pysyi lähdöissä ja loppua kohti radoilla päästiin jopa vauhtiin. Mutta alkuun on tosi hankala saada sille minkäänlaista työskentelymoodia päälle, huoh. No selvisi ainakin se, että ennen kaikkea kisatreeniä tarvitaan, joten eipä auta luovuttaa ainakaan. Toukokuun rotumestikset ovat seuraavaksi tähtäimessä, ja niitä ennen täytyy vähän kisarutiinia kasvattaa.

Hilpin kanssa sen sijaan pähkäillään tällä hetkellä leikkimisen kanssa. Tällä viikolla on tapahtunut pieni läpimurto lelun saalistamisen suhteen ja neiti jopa tuo lelua takaisin, koska haluaa niin kovasti sitä repiä. Ehdin jo olla vähän huolissani, kun se ei ole oikein aikaisemmin kantanut mitään ja maahan lentänyt lelu on ollut sille yhtä kuin kuollut. Toinen hieman harmaita hiuksia aiheuttanut asia on ollut toiset vieraat koirat. Hilpi tuntuu olevan varsin valikoiva kaverien suhteen ja saattaa jopa haukkua lenkillä vastaantuleville rähinärekuille. Toisaalta on hyvä, ettei se ole niin kiinnostunut toisista koirista, eikä hihnassa ole tarkoituskaan meillä kavereita moikkailla, mutta en halua, että se myöskään oppii pelkäämään toisia koiria. Jokunen päivä sitten käytiin pentupaineissa sosiaalisuutta harjoittelemassa, mutta eipä Hilpi vielä sydänystäviä itselleen hankkinut. Mutta tulipahan ainakin nähtyä hyvin erinäköisiä koiria. Nyt kevään tullen pääsee onneksi myös enemmän vierailemaan erilaisissa koiratapahtumissa ja taidan ottaa sitä välillä Sellan treeneihinkin mukaan, niin tulee sillle noita koirakohtaamisia.

Pääsiäistä vietetään Lahdessa rentoutumisen merkeissä. Pidennetty viikonloppu tulee kyllä tarpeeseen. Toivottavasti mummolassa on vain muistettu suojata sohvat, nimittäin Hilpi-pomppuapina pääsee nykyisin ihan minne haluaa ja mieluiten on aina oltava mamin tai papin kainalossa :)


sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Auringosta nautiskelua ja sunnuntaitreenailuja

Aurinko on vaan lenkkeilijän paras kaveri. Ja Sella on Hilpin paras kaveri. Hauvelit nauttivat. Ja onnellinen omistaja kuvailee innoissaan :)



Caboeiratreenit?
Pikakiituri



Kyllä hymyilyttää, kun voi mutustella omaa keppiä.

Hilpi- collieksi kasvanut.




Sellalle ei ainakaan pitäisi tulla kylmä näin muhkealla talvikaulurilla. Sitä karvanlähtöä odotellessa taas.
Koirat ovat saaneet kuluneella viikolla myös yksilöllistä hemmottelua. Sella kävi torstaina hierojalla, ja selkeää edistystä on kyllä tässä puuhassa tullut, onneksi. Alkuun kovin jännitti taas uusi paikka ja ihminen, mutta sentään saatiin molemmat puolet käytyä läpi ilman ylöspongahduksia ja -pyristelyitä. Lihakset olivat kyllä agilitykoiraksi taas yllättävän auki, mikä on kyllä hyvä juttu. Mitään ihmeempiä jumeja ei siis tarvinnut hoitaa ja Sella sai tästä hyvän kokemuksen. Perjantaina Hilpi pääsi shoppailureissulle uuden lemmikkitavaratalon avajaisiin. Hiipulainen nautiskeli henkilökunnan huomiosta ja tutki ihastuksissaan kaikkia tavaroita ja herkkuja. Kyllä mukaan tarttuikin yhtä sun toista, pitihän Sellalle myös viedä tuliaisia :) Satiinpa reissulla sovittua myös pentutreffit tiistaiksi Alli-aussien kanssa. Saas nähdä, millaisen härdellin kakarat pistävät Takkulassa pystyyn.

Sunnuntaina käytiin tyttöjen kanssa treenihallilla. Sellan kanssa suunnataan viikon päästä muun muassa Mujusen radalle, joten teemana oli kontaktien lisäksi suora vauhtiputki. Kontakteilla saatiin ihan vauhdikkaitakin suorituksia, mutta vaihtelevaa se kyllä on. Sitä ei kyllä parane yhtään paineistaa alastulossa, muuten alkaa hissuttelu. Teinkin nyt  niin, että virheestä ei korjata, mutta ei palkatakaan ja sitten taas vahdikkaasta onnistumisesta superpalkka. Turha stressi nyt vaan pitäisi unohtaa noiden kontaktien suhteen, ei tämä nyt niin vakavaa touhua saa olla. Videolla on noita helppoja putkiharjoituksia, joiden tarkoituksena on vaan saada iloa tekemiseen. Ja onneksi sitä näyttää Sellalla olevan!



Hilpi puuhaili myös siinä sivussa yhtä jos toista. Tuo on kyllä hurjan reipas kakara! Kokeiltiin ekaa kertaa lähtöjä, puomin kävelyä sekä pientä radanpätkää ja mielissään tuo kaikkea tekee, leikin varjolla tietenkin. Mukaan mahtui myös vähän näyttelytreeniä - showtaipumuksia on Hilpin liikkeissä havaittavissa :) Koostin näistäkin puuhista videon, jotta on jotain, mitä muistella myöhemmin. Kunnon videokamera olisi kyllä kiva.



Päivällä käytiin vielä myös laavuretkellä kavereiden kanssa. Hilpi sai onneksi lämmitellä nuotion ääressä tarpeen tullen ja makkarakin maistui koiruuksille tietenkin. Ja mitä riemua taas nähtiin jäällä, kun Tilda, Sella ja Hilpi juoksivat välillä niin lujaa kuin tassuistaan pääsivät. Nyt on ollut suhteellisen väsynyttä porukkaa täällä.  



Retkeilijät


maanantai 11. maaliskuuta 2013

Riiviövaroitus!

Kyllä, sellainen täällä meillä tuntuu välillä kasvavan. Tänään oli riiviöiskun kohteeksi joutunut kännykänlaturi, se ainukainen, mikä talosta tällä hetkellä löytyy. Kyseinen riiviö on myös oppinut hyppäämään sohvalle, haukkumaan, kaahaamaan tuhatta ja sataa eteisen ja makuuhuoneen väliä, varastamaan leivän täytteet ja läimimään aamuherätyksen kasvoille. Mutta osaa se olla aika enkelikin ja nukkua suloisia sylinokosia kenen tahansa kainalossa.


Riiviöilme!



söpöläinen

Kumipallona luokses pompin!


Eilen Hilpi pääsi ensimmäistä kertaa myös itse räksytysmestarin oppeihin, kun käytiin tapaamassa Wilmaa. Kuinkas ollakaan, pennun ilmestyminen saikin tämän kiukkukiharan täysin mykäksi. Wilma oli jopa aluksi vallan ihastuksissaan pennusta ja jätti komentamisenkin varsin lievälle asteelle. Hilpiä ei uusi tuttavuus oikein edes kiinnostanut, kaipa se osasi heti tulkita, ettei siitä ole leikkikaveriksi. Sellallehan Wilma on kuin jumala, jota ei parane uhmata (paitsi välillä voi itse vapaana ollessa vähän käydä härkkimässä tuota tosikkotätiä, tämäkin tuli Hiipiäiselle jo esiteltyä). Sella sitten päätti joutessaan hoitaa talovahdin virkaa, kunpa Hilpi ei ottaisi oppia tuosta touhusta.

Kokeilussa vaihtoehtoinen matkustustapa - kuolaus jatkuu, mutta  muuta pahoinvointia ei ole esiintynyt.

En mä kyllä ihan tällaisia tuliaisia pyytänyt, oisko jotain lihaisampaa?

Viime viikko otettiin vähän rauhallisemmin, kun Hilpillä ilmeni vatsavaivoja. Ne ovat toivottavasti nyt selätetty, joten päästään taas touhuamaan enemmän ja opiskelemaan uusia asioita. Kotona Hilpi osaa jo hienosti tulla sivulle ruoka-aikaan ja odottaminenkin sujuu jo niin, että etäisyyttä on saatu muutama metri. Häiriöisemmässä ympäristössä ei vielä voida oikein osaamisella rehvastella, tämä tuli testattua treenihallilla lauantaina :) Mutta pikkuisen edistystä tuli jo lelupalkkausharjoittelussa, ja sainkin kivasti muutaman Hilpistä niin superhauskan mutkaputkisuorituksen palkattua ihan vain repimisleikeillä. Lentävää lelua Hilpi ei oikein ymmärrä saalistaa, mutta kyllä se jo vähän saattaa ottaa maassakin lojuvaa esinettä suuhunsa. Toukokuussa Takuille tulee Vappu Alatalo pitämään motivaatioklinikkaa, joten nyt vaan pitäisi päättää, osallistunko siihen pennun vai Sellan kanssa. No, pääasia kai, että itse osallistun, koska minustahan se on pitkälti kiinni. Haluaisin niin kovasti oppia palkkaamaan noita hyvin!

Tänään iltapäivällä oli taas ihan taivaallisen ihana sää ja onpa niin mahtavaa, että jäälenkkejä pääsee tekemään muutaman sadan metrin päästä kotoa. Kuvasin tällä kertaa hauveleiden touhuja vähän puhelimella (kannattanee vaihtaa video youtubesta hd-laadulle, mikäli haluaa saada jotakin selvää). Niillä oli taas niin hauskaa! Parhaimmat pätkät menevät tietysti aina ohi, mutta tulipa nauhalle ikuistettua ainakin osa tästä riemusta. Hepuleita saa kumpikin vuorollaan :) Tässä ehkä hyvä perustelu sille, miksi kaksin on aina kaunihimpi. Ihana kevät!



sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Lunta ja mäenlaskua

Sella pääsi mielipuuhaansa tänään, kun saatiin yllätysvieraita päiväksi Lahdesta. Voi että se nautti ja en kyllä muista milloin se olisi ollut niin täynnä energiaa! Ihan riiviö suorastaan.  Hilpikin vähän jo harjoitteli mäenlaskua, mutta ihan ei vielä pulkan vauhdissa pikkuneiti pysy :) Mukana menossa kuitenkin, se on tärkeintä.







Hilpi lämmittelee :)

Näin mä koppaan lumipalloja!
Ja tässä varastan hanskan!


Ja sitten me revitään se yhteistuumin.

Koneelta löytyi myös muutaman talven takainen laskuvideo, jossa Sella näyttää mallia myös pulkan kyydissä laskemisesta :) Hassu tyyppi.