Sivut

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Hilpi 16 viikkoa!

Hiippana sen kun kasvaa kasvamistaan. Omaan silmään se näyttää kyllä jo aika sievältä neitoselta. Ja sen paimenkoiramaiset liikkeet ovat kyllä ihanaa katsottavaa, se tuntuu hanskaavan kroppansa tosi hyvin jo tuon ikäiseksi. Hilpillä on tällä hetkellä ekaluokkalaisen hymy, eli etuhampaat ovat irronneet, ja huomenna mennäänkin hakemaan jo vahvisterokotekin. Kylläpä aika juoksee. Tänään käytiin vähän ottamassa kuvia "merkkipäivänä". Sattuipa vielä niin mukavasti, että samaan aikaan jäälle sattui naapurin Diiva-collie, 5kk,  ja pentusilla olikin hauskaa keskenään.






Maata näkyvissä!




Suloinen Hilpi 4 kk

Seisomisen malttamisessa on jo tapahtunut pientä edistystä, vielä kun neiti tietäisi, mihin takajalat laittaisi :)



Kokoero ei enää ole niin kovin suuri.

Kaverukset Sella ja Hilpi ovat jatkaneet ystävyytensä kehittämistä ja tällä viikolla on myös nähty jo painimatsejakin. Sella on näissä leikeissä tapansa mukaisesti katollaan ja potkii vinhasti, se on kyllä ainainen pentu :)


Sella päätti myös samalla lenkillä kesken painien lähteä kaloja narraamaan. Pilkkiminen ei vaan ihan onnistunut tassukairauksella :)



Kuten on ehkä jo aikaisemminkin tullut todettua, ei Sellan kanssa kannata ottaa mitään kovin vakavasti. Se tuli taas todistettua sunnuntain kisareissulla Janakkalaan. Mujusen radat olisivat sopineet meille mielestäni enemmän kuin hyvin, mutta tuloksena oli silti lähes täysi floppi - Sellaa ei oikein napannut koko touhu ja tuloksena 3 x hyl. Näin tämä tuntuu aina sen kanssa menevän - kisoista on  tuloksena joko yllätysonnistuminen tai täysi katastrofi.  Jos se olisi yrittänyt edes puoliakaan siitä, mitä se treeneissä tekee, olisi tulos voinut olla aivan toinen. Jos nyt jotain positiivista taas pitää hakea, niin ainakin se pysyi lähdöissä ja loppua kohti radoilla päästiin jopa vauhtiin. Mutta alkuun on tosi hankala saada sille minkäänlaista työskentelymoodia päälle, huoh. No selvisi ainakin se, että ennen kaikkea kisatreeniä tarvitaan, joten eipä auta luovuttaa ainakaan. Toukokuun rotumestikset ovat seuraavaksi tähtäimessä, ja niitä ennen täytyy vähän kisarutiinia kasvattaa.

Hilpin kanssa sen sijaan pähkäillään tällä hetkellä leikkimisen kanssa. Tällä viikolla on tapahtunut pieni läpimurto lelun saalistamisen suhteen ja neiti jopa tuo lelua takaisin, koska haluaa niin kovasti sitä repiä. Ehdin jo olla vähän huolissani, kun se ei ole oikein aikaisemmin kantanut mitään ja maahan lentänyt lelu on ollut sille yhtä kuin kuollut. Toinen hieman harmaita hiuksia aiheuttanut asia on ollut toiset vieraat koirat. Hilpi tuntuu olevan varsin valikoiva kaverien suhteen ja saattaa jopa haukkua lenkillä vastaantuleville rähinärekuille. Toisaalta on hyvä, ettei se ole niin kiinnostunut toisista koirista, eikä hihnassa ole tarkoituskaan meillä kavereita moikkailla, mutta en halua, että se myöskään oppii pelkäämään toisia koiria. Jokunen päivä sitten käytiin pentupaineissa sosiaalisuutta harjoittelemassa, mutta eipä Hilpi vielä sydänystäviä itselleen hankkinut. Mutta tulipahan ainakin nähtyä hyvin erinäköisiä koiria. Nyt kevään tullen pääsee onneksi myös enemmän vierailemaan erilaisissa koiratapahtumissa ja taidan ottaa sitä välillä Sellan treeneihinkin mukaan, niin tulee sillle noita koirakohtaamisia.

Pääsiäistä vietetään Lahdessa rentoutumisen merkeissä. Pidennetty viikonloppu tulee kyllä tarpeeseen. Toivottavasti mummolassa on vain muistettu suojata sohvat, nimittäin Hilpi-pomppuapina pääsee nykyisin ihan minne haluaa ja mieluiten on aina oltava mamin tai papin kainalossa :)


1 kommentti:

  1. Ihania kuvia, nää pennut näyttää jo pieniltä aikuisilta! :) Olis tosiaan kivaa järkätä pentutreffit jossakin kohtaa siskoksille, kun vaan keksisi sopivan ajankohdan.

    VastaaPoista