Sivut

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kontaktitreeniä

Tällä viikolla on keskitytty Hilpin kanssa treenaamaan kontakteja ja Sella on päässyt muistelemaan rally-tokoa. Hyvän mielen treenejä on taas riittänyt!

Sella pääsi keskiviikkona tekemään meidän höntsäilylajia, rally-tokoa, ja innokkaasti neiti temppuja suorittikin. Sillä tuntui olevan oikeasti hauskaa ja vire oli tuollaiseen tekemiseen kohdillaan. Tälle vuodelle voitaisiin ottaa tähtäimeksi saada siinä virallinen koulutustunnus. Ilmeisesti päästään virallisissa kisoissa starttaamaan suoraan avoimesta luokasta, kun se epävirallinen rtk1-tunnus on jo, joten nyt voidaan unohtaa hihna treeneissä, huoh! Hilpikin kokeili muutamia temppuja ja huvitti samalla kanssatreenaajia. Tyylilleen uskollisena sen maahanmeno on niin hupaisan täpäkkä ja eteentulot kuin kengurulla :)

Kuten arvata saattoi, niin vauhdin kasvaessa kasvaa myös virheiden mahdollisuus kontakteilla. Hilpi on lievästi  sanottuna  innoissaan kontaktiesteistä tällä hetkellä ja alkuviikosta omatoimitreeneissä saatiin aikaiseksi ehkäpä enemmän sähläystä kuin edistymistä. Huomasin, että se on alkanut liikaa reagoida minun liikkeeseen ja palkkaukseen kontakteilla (mitä tapahtuikaan vaihteleville häiriötreeneille, höh!), joten tarkoituksena oli saada muutettua palkkausta erilaiseksi. Mutta palkka-apuri edessä sai aikaiseksi aikamoista kontaktin loikkimista A:lla ja puomilla ja Hilpi on muutenkin  ottanut turhankin voimakkaaksi tavaksi tulla kontaktilta yli ja palata sitten salamannopeasti korjaamaan asia. Kotona alettiin sitten taas vahvistella 2on2offia sohvatyynyllä niin, että lähetän sitä sille loppuasentoon, jossa nenä osoittaa poispäin minusta.

Onneksi on kuitenkin Tanja-koutsi! Eilen käytiin sitten treenaamassa kontakteja ohjatusti ja nyt ollaan taas harpattu suuri askel eteenpäin. Aloitettiin keinulta, koska se on tällä hetkellä helpoin kontaktieste Hilpille, ja opetettiin siinä etupalkan idea koiralle. Eli lelu odottamaan muutaman metrin päähän keinusta ja onnistunutta 2on2offia palkattiin namilla ja vapautettiin sitten lelulle. Hilpi hoksasi jutun idean nopeasti, vain ensimmäisellä toistolla se karkasi lelulle, mutta seuraavilla kerroilla pysähtyi kauniisti odottamaan vapautusta. Tähän saatiin jo kivaa häiriötäkin lisättyä ohjaajan liikkeellä eteen- ja taaksepäin ja koiran fokus säilyi silti edessäpäin.  Sama palkkaussysteemi siirrettiin A:lle ja sehän epäilyksistäni huolimatta toimi myös siinä! Helpottaa huomattavasti kontaktien itsenäistämistä ja häriöihin siedättymistä, kun on toimiva palkkaustapa omatoimitreeneihin.

Seuraavaksi otettiin kaikki kontaktit mukaan radanpätkälle. Vauhti ja kontaktien yhdistäminen toisiin esteisiin toi aluksi omat haasteensa Hilpille, mutta kun ohjaaja on tarpeeksi luottavainen ja muistaa sanoa vahvistukseksi "kiipee" käskyn myös alastulolla, saatiin oikein onnistuneita toistoja aikaiseksi. Tehtiin vaihtelevat kierrokset niin, että itse kävin palkkaamassa namilla kontaktit tai Tanja kävi palkkaamassa kontaktit tai ei palkattu ollenkaan välissä. Nämähän alkavat jo toimia, mahtavaa! Radanpätkään oli ympätty tietenkin myös muita harjoiteltavia asioita, etenkin ohjaajalle, ja alkuvarmistelun jälkeen oli hieno fiilis huomata, miten hyvältä tuntuu, kun saa liikkumisen loksahtamaan kohdilleen. Pitäisi vaan uskaltaa luottaa koiraan, Hilpi on sen kyllä ansainnut.

Pakkasten väistyessä säännöllinen vierailu treenihallilla on tuonut myös helpotusta Hilpin arkisiin touhuihin mörköilyineen. Siellä se saa hyviä kokemuksia vieraista koirista, pääsee mielinmäärin pusuttelemaan vieraita ihmisiä ja tekemään tehtäviä suurella itseluottamuksella. Näiden positiivisten kokemusten uskoisin vaikuttaneen myös lenkkeihin, junnurähinä on jäänyt vähemmälle ja rohkeutta on tullut selvästi lisää epäilyttävien asioiden kohtaamisessa. Kyllä siitä varmasti fiksu koira tulee isona, taitava kontaktikoira ainakin :)



Hilpi on jo iso tyttö!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti